Mentyämme naimisiin ostimme yhteisen rivitalokaksion. Perhe kasvoi ja kaksio alkoi käydä ahtaaksi, joten muutimme omakotitaloon vuokralle. Asuimme muutaman vuoden vuokrataloissa, ihanissa sellaisissa, mutta kokoajan mielessä oli kuitenkin haave omasta talosta. Meni vuosia ennen kuin sen hankkiminen oli realistista molempien opiskelujen vuoksi. Kaksi vuotta sitten pari vuotta mieheni jälkeen minäkin valmistuin ja pääsin töihin. Oman talon hankkiminen alkoi tulla ajankohtaiseksi. Pyörittelimme vanhan ostamista ja uuden rakentamista hiljalleen seuraillen potentiaalisia taloja ja tontteja. Reilu vuosi sitten myyntiin tuli rintamamiestalo ihanteellisella sijainnilla ja kauniilla pihapiirillä. Erityisesti pihapiiri oli se, joka ainakin minuun vaikutti niin, että päätimme ostaa talon.
Aitta <3 |
Piha näyttää jo nyt osin rakennustyömaalta puukasoineen, ressuineen ja sorakasoineen, sillä peruskorjaamme vanhaa pihasaunaa, joka on osittain palanut vuosikymmeniä sitten. |
Heinäkuussa 2015 muutimme taloon ajatuksenamme asua hetken aikaa ja aloittaa sitten mittava remontti ja laajennus. Pian selvisi, että remontista tulisi todella laaja. Perustuksia myöten kaikki olisi mennyt uusiksi. Pyörittelin pohjavaihtoehtoja laajennettavaan taloon ja mietin rintamamiestalon hengen yhdistämistä 2010-luvun taloon. Mietitytti remonttivaihe samalla taloa asuen lasten kanssa, ajatus lattian aukaisusta ja jatkuvasta sekasorrosta alkoi hirvittää. Jossain vaiheessa, en edes muista kumpi meistä ja missä tilanteessa, heitettiin ilmoille ajatus uuden talon rakentamisesta entisen viereen. Lääniä rakentaa kyllä riittäisi 7000 neliömetrin kokoisella tontilla, josta osa on niittyä.
Vanha navetta, talli ja varastoa, puuliiteri, käymälä ja vanha tunkiokin sieltä löytyy. |
Alkoi ankara pohjien piirtäminen ja haaveilu. Ajatus ihan uudesta talosta tuntui ihanalta. Alkukesästä 2016 päätimme, että alamme rakentaa. Saimme pankista alustavan lainatarjouksen. Asiat tuntuivat loksahtelevan kohdilleen. Olisi ihanteellista rakentaa uutta taloa entisen viereen, raksa olisi lähellä, joten perheen isääkin näkisi joskus,ainakin ruokatauoilla! Meillä on myös valmiina varastotilaa, sähkö- ja vesiliittymät ja osittain valmista pihaa. Kaikkea ei tarvitse aloittaa alusta.
Pohjapiirrustus alkaa olla hyvällä mallilla, mutta moni muu asia on vielä auki. Rakentamisaikataulu ei ole selvillä, moni asia vielä vaikuttaa. Ehkä saamme homman käyntiin jo syksyllä, mutta voi olla, että aloitus siirtyy vielä kevääseen. Pian se alkaa kuitenkin, oli aloitus syksyllä tai keväällä. Jännää (=pelottavaa)! Hieman tietysti harmittaa ajatus rintamamiestalon purkamisesta, sillä ovathan ne vahva osa suomalaisuutta. Tässä tilanteessa kuitenkin oman perheen etu ajaa tämän kulttuurisen asian edelle.
Pihakaivo ja omenapuut |
Tonttimme ei siis oikestaan ole tontti, vaan ikioma kotimme ja pihamme, johon saamme uuden, ihanan talon. Emme edes yritä tehdä taloa uusvanhalla tyylillä sopimaan vanhoihin piharakennuksiin, vaan teemme talosta ja autotallista selkeästi modernin tyylisiä uskoen kuitenkin, että vanha ja uusi sopivat kauniisti yhteen muodosten kiinnostavan kontrastin, toiset näyttäen selkeästi 40-50 luvuilla rakennetuilta ja toiset aivan yhtä selkesti 2010-luvulla rakennetulta. Jotain pientä ehkä kuitenkin vanhasta talosta säästämme!
Niittyä pihan ympärillä, johon talo rakentunee |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti